Tolkun meininki Itsensä työllistämiseen

Työttömyys-hukkaputkea pidetään yllä, koska työn olemuksen muutosta ei ole ymmärretty. Pulma on sen vanhentuneen kuvitelman ylläpito, että jonkun ulkopuolisen tahon tehtävä olisi järjestää ihmisille töitä. Automatisaation myötä työn tarve ensinnäkin siirtyy koko ajan pois kulutustuotteiden tekemisestä niiden tehokkaampien valmistusmenetelmien kehittämiseen. Ja toisaalta ihmistyön kokonaistarve vähenee. Silsi koko ajattelutapa, paradigma, menee uusiksi: työllistäminen ei olekaan enää muiden, esim. yhteiskunnan vastuulla vaan olemme kukin itse vastuussa oman toimeentulomme hankkimisesta.
Olen näköjään ilmaissut itseäni avuttoman huonosti edellisessä kirjoituksessani Eroon työttömyydestä, koska kommentoijat puhuvat jostakin ihan muusta, vaikkapa menneen ajan ismeistä ja teorioista. Niillä nyt ei ole enää käyttöä, ei automaatiokauden haasteita ratkaista kivikauden menetelmillä eikä kansalaisyhteiskuntaa rakenneta vaikkapa diktatuuriyhteiskunnan keinoin.
Ydinhaasteemme on, miten autetaan kansalaisia
a. oivaltamaan, että jokaisen oman toimeentulon hankkiminen on omalla vastuulla, ei esim. yhteiskunnan tai teollisuuden
b. ja poliitikkoja ymmärtämään että toimeentulo- ja yritystukien aika on kertakaikkiaan ohi, uusi aika on jo!
c. löytämään keinot itsensä työllistämiseen

Toimeentulon hankkimiseen, uusille tuotteille ja palveluille kyllä on olemassa (piilevää) kysyntää, kyse on hoksaamisesta. Ihmiset ovat kyllä valmiita ostamaan ammattimaisemmin eli tehokkaammin ja laadukkaammin omaan osaamiseen huonosti soveltuvia hyvää elämää helpottavia ja parantavia osa-alueita, esim. kotiapu, kuten ruuan kasvatus ja laitto, pyykinpesu, ruohon ja tukanleikkuu, maalaus, rakentelu, ompelu, kalastus, puutarhan kunnostus, kuljetus sekä elämykset ja viihdykkeet. Palvelut tulee vaan saattaa tunnetuksi, saataville, helpoksi käyttää ja ennenkaikkea: kokonaishinnaltaan kilpailukykyiseksi itse tehtyyn nähden. Tämä vaatii esim. suuruuden ekonomiaa, erikoisosaamisen sekä koneiden ja laitteiden yksityiskäyttöä parempaa käyttöastetta. 
Miten omasta osaamisesta tehdään toimiva bisnes?
1. Mitä kaikkea minä osaan hyvin, onko minulla ehkä jopa innostusta johonkin tekemiseen
2. Kuka, missä, milloin voisi haluta jopa maksaa jostakin osaamisestani tosi laadukkaasti ja tehokkaasti tehtynä
3. Mikä tuote-/palvelupaketti voisi olla, minkä asiakasedun, -hyödyn, -helpotuksen, elämyksen se tuottaa
4. Mihin sen kilpailukyky, haluttavuus perustuu (suuruuden ekonomia, harvinainen osaaminen, asiakashyödyn järisyttävyys, aivan uusi mahdollisuus sulostuttaa elämää, ennenkuulumaton toteutustapa)
5. Miten saan sen helposti saataville, lähelle, mutkattomasti ostettavaksi, toimituksen lutvikkaaksi toteutettavaksi
6. Keille, miten, miten ajoitettuna teen sen tehokkaasti tunnetuksi tuleville asiakkaille

Tämä muutos ei tietenkään tapahdu itsestään. Välittömät käytännön muutostoimenpiteet:

1. Byrokratian minimointi oman Toiminimen tai Työosuuskunnan aloittamisessa. Vain ilmoitus.

2. Verottomuus ilman ilmoitusvelvollisuutta jonnekin 20.000€:n tienoille

3. Kansalaispalkka tukien sijaan takaa toimeentulon vaikka oma "Toiminimi" ei paljon tuottaisikaan

4. Pohdintasparraus edella kuvatun kuuden kohdan viisaiden valintojen tekemiseksi

5. Eroon työttömyydestä -kirjoituksessani mainittu uusi Iso jako eli jokaiselle haluavalle maapläntti oman hengen pitimiksi eli ruuan ja muun toimeentulon hankkimiseksi omalla kasvatustyöllä.

eskokalervo
Sitoutumaton Sulkava

Asioiden ytimien Pohdiskelija (ihminen ja yhteiskunta), kirjailija (johtamistaito), liikkeenjohdon konsultti (työyhteisöjen kehittäminen), aktiivi eläkeläinen, nyttemmin radikalisoitunut koska poliittisen korrektiuden rajoite poistui eläköitymisen myötä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu