eskokalervo Suomen pelastaminen

Tolkun meininki Itsensä työllistämiseen

Työttömyys-hukkaputkea pidetään yllä, koska työn olemuksen muutosta ei ole ymmärretty. Pulma on sen vanhentuneen kuvitelman ylläpito, että jonkun ulkopuolisen tahon tehtävä olisi järjestää ihmisille töitä. Automatisaation myötä työn tarve ensinnäkin siirtyy koko ajan pois kulutustuotteiden tekemisestä niiden tehokkaampien valmistusmenetelmien kehittämiseen. Ja toisaalta ihmistyön kokonaistarve vähenee. Silsi koko ajattelutapa, paradigma, menee uusiksi: työllistäminen ei olekaan enää muiden, esim. yhteiskunnan vastuulla vaan olemme kukin itse vastuussa oman toimeentulomme hankkimisesta.
Olen näköjään ilmaissut itseäni avuttoman huonosti edellisessä kirjoituksessani Eroon työttömyydestä, koska kommentoijat puhuvat jostakin ihan muusta, vaikkapa menneen ajan ismeistä ja teorioista. Niillä nyt ei ole enää käyttöä, ei automaatiokauden haasteita ratkaista kivikauden menetelmillä eikä kansalaisyhteiskuntaa rakenneta vaikkapa diktatuuriyhteiskunnan keinoin.
Ydinhaasteemme on, miten autetaan kansalaisia
a. oivaltamaan, että jokaisen oman toimeentulon hankkiminen on omalla vastuulla, ei esim. yhteiskunnan tai teollisuuden
b. ja poliitikkoja ymmärtämään että toimeentulo- ja yritystukien aika on kertakaikkiaan ohi, uusi aika on jo!
c. löytämään keinot itsensä työllistämiseen

Toimeentulon hankkimiseen, uusille tuotteille ja palveluille kyllä on olemassa (piilevää) kysyntää, kyse on hoksaamisesta. Ihmiset ovat kyllä valmiita ostamaan ammattimaisemmin eli tehokkaammin ja laadukkaammin omaan osaamiseen huonosti soveltuvia hyvää elämää helpottavia ja parantavia osa-alueita, esim. kotiapu, kuten ruuan kasvatus ja laitto, pyykinpesu, ruohon ja tukanleikkuu, maalaus, rakentelu, ompelu, kalastus, puutarhan kunnostus, kuljetus sekä elämykset ja viihdykkeet. Palvelut tulee vaan saattaa tunnetuksi, saataville, helpoksi käyttää ja ennenkaikkea: kokonaishinnaltaan kilpailukykyiseksi itse tehtyyn nähden. Tämä vaatii esim. suuruuden ekonomiaa, erikoisosaamisen sekä koneiden ja laitteiden yksityiskäyttöä parempaa käyttöastetta. 
Miten omasta osaamisesta tehdään toimiva bisnes?
1. Mitä kaikkea minä osaan hyvin, onko minulla ehkä jopa innostusta johonkin tekemiseen
2. Kuka, missä, milloin voisi haluta jopa maksaa jostakin osaamisestani tosi laadukkaasti ja tehokkaasti tehtynä
3. Mikä tuote-/palvelupaketti voisi olla, minkä asiakasedun, -hyödyn, -helpotuksen, elämyksen se tuottaa
4. Mihin sen kilpailukyky, haluttavuus perustuu (suuruuden ekonomia, harvinainen osaaminen, asiakashyödyn järisyttävyys, aivan uusi mahdollisuus sulostuttaa elämää, ennenkuulumaton toteutustapa)
5. Miten saan sen helposti saataville, lähelle, mutkattomasti ostettavaksi, toimituksen lutvikkaaksi toteutettavaksi
6. Keille, miten, miten ajoitettuna teen sen tehokkaasti tunnetuksi tuleville asiakkaille

Tämä muutos ei tietenkään tapahdu itsestään. Välittömät käytännön muutostoimenpiteet:

1. Byrokratian minimointi oman Toiminimen tai Työosuuskunnan aloittamisessa. Vain ilmoitus.

2. Verottomuus ilman ilmoitusvelvollisuutta jonnekin 20.000€:n tienoille

3. Kansalaispalkka tukien sijaan takaa toimeentulon vaikka oma "Toiminimi" ei paljon tuottaisikaan

4. Pohdintasparraus edella kuvatun kuuden kohdan viisaiden valintojen tekemiseksi

5. Eroon työttömyydestä -kirjoituksessani mainittu uusi Iso jako eli jokaiselle haluavalle maapläntti oman hengen pitimiksi eli ruuan ja muun toimeentulon hankkimiseksi omalla kasvatustyöllä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Monelle ei ole ongelma keksiä mitä tekisi, vaan ongelmana on yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tulevat byrokratia ja ennakkomaksut, vaikka rahaa ei vielä olisikaan. Ne ovat asioita, joihin pitäisi keksiä yksinkertaisempi menettely.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"5. Eroon työttömyydestä -kirjoituksessani mainittu uusi Iso jako eli jokaiselle haluavalle maapläntti oman hengen pitimiksi eli ruuan ja muun toimeentulon hankkimiseksi omalla kasvatustyöllä."

Hienoa kaipuuta takaisin menneisyyteen... Nimittäin, kapitalismi alkoi noin 600 vuotta sitten Euroopassa nimenomaan ehdottamasi asian vastakohdalla. Ihmisiltä vietiin heidän maaplänttinsä ja ne annettiin lordeille ym. suurmaanomistajille. Tämä sama ilmiö jatkuu vielä tänä päivänä kehitysmaissa, kuten näkyy esimerkiksi dokumentista The End of Poverty.

Näin synnytettiin sekä työvoiman kysyntä että tarjonta eli työmarkkinat, kun toisaalta tavalliset ihmiset eivät enää pystyneet omalla työllään hankkimaan suoraan niitä elintarpeita, joita he elääkseen tarvisivat, ja toisaalta suurmaanomistajilla oli enemmän maata kuin he pystyivät itse viljelemään.

Marx kutsuu tuota tapahtumaa Pääomassa alkuperäiseksi kasautumiseksi. Se on ikäänkuin kapitalistisen talouden Big Bang. Kapitalistinen talous toimii niin että pääoma kasvaa kun sitä sijoitetaan, ja sijoitukset kasvavat kun pääoma kasvaa. Mutta mistä tuo kierre saatiin lähtemään liikkeelle? Ennen pääoman olemassaoloa sitä ei voi sijoittaa ja siten se ei myöskään voi kasvaa.

No, homma saatiin käyntiin juuri sillä, että tavalliselta kansalta vietiin heidän puutarhaplänttinsä ja ne keskitettiin harvojen suurmaanomistajien käsiin. Loppu on niinsanotusti historiaa...

Rosa Luxemburg puhuu kirjassaan Reformismi vai Vallankumous siitä ehdotuksesta, että osuuskuntaliike voisi toimia ikäänkuin suojattuna saarekkeena kapitalistisen talouden keskellä. Kirjassaan hän luonnehtii sitä paluuksi keskiaikaiseen manufaktuuritalouteen ja perustelee, miksi se ei ole ratkaisu nykyajan ongelmiin.

Suurtuotanto on kerta kaikkiaan tehokkaampaa kuin pienissä yksiköissä tuottaminen. Miksi tästä suurtuotantoedusta pitäisi luopua? Vain siksikö, että voitaisiin välttää yritysten ottaminen kansan yhteisomistukseen? Siksikö olisi parempi pilkkoa tuotanto niin että jokainen tuottaa yksinyrittäjänä sen verran kuin itse tarvitsee -- sen sijaan, että tuotettaisiin suurissa yrityksissä ja jaettaisiin tuotos tasan?

Käyttäjän eskokalervo kuva
Esko Vesa

Ei suurtuotannosta tule luopua - lukekaa hyvät ihmiset ennen kuin kommentoitte harhakuvitelmien pohjalta.
Mainitsemani maatalous-/puutarhatuoteosuuskunta voi miten suuri tahansa, hyödyntää suuruuden ekonomiaa.
Sehän nyt ei kuitenkaan ollut edes lähellä ydinsanomaa.

Luetun ymmärtämisessä saattaa auttaa eläytyminen kirjoittajan pyrkimykseen, tarkoitukseen, ydinsanomaan. Muuten saattaa tuloksena olla "kuin Piru raamattua -lukeminen", joka tuottaa huomioina yleensä vain väärinymmärrystä, kuviteltuja epäloogisuuksia, detaljivirheitä - rakentavaa, eteenpäin vievää, kehittyvää dialogia, synergiaa ei synny.
Eli, mitä ja ketä se auttaa jos ja kun negatiiviisisesti viritettyyn virheseulaan jää näennäisiä, väärinymmärrykseen perustuvia "virheitä" ja höpö-tulkintoja, tyyliin:
- lähden tästä istuttamaan ruusuja - ai jaa, et siis halua olla minun kanssani + kiva, voinko tulla mukaan
- kylläpä Liisa lauloi hyvin - meinaatko, että minä en osaa laulaa + ihanaa, muistetaan onnitella
- meillä on 400.000 työtöntä - väärin, niitä on 403.576 + niitä on todella liikaa

Mitähän se Kaikkien Ideologien Isä, Ajatusten Volga, Uralin Nero Vladimir Volfovits Zirinovski siihen sanoo?

: ) : ) : )

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On hyvä muistaa myös miksi työttömyyttä pidetään yllä.
1) Peloitteena palkankorotus ym.vaatimuksille
2) Konsulttifirmoille ym. tuloja työttömien kursseilla ym.
3) Ilmaista työvoimaa verovaroilla ,tukien ehtoja kiristämällä
4) Pidetään sosiaaliturva menot työttömien kohdalla matalana.
5) Eläkemenot ei kasva (työttömyyden aikana)

Vielä hyödyllisempää se on jos siitä hyötyy puolue jolla on eniten kuntia:
http://www.talouselama.fi/uutiset/maakuntauudistus...

Ja silti maksetaan yritystukia yrityksille jotka ei maksa veroja Suomeen?
Maatalousyrityksiä pidetään yllä 60% maatalous-tuilla verovaroilla.

100 rikkainman elintasoa pidetään yllä leskeneläke 7 500e
Ansiosidonnainen vanheimpainraha hyvätuloiselle 4500e. Huom: tulojen päälle verovaroista.

Käyttäjän eskokalervo kuva
Esko Vesa

Hienoa havaita, että kirjoitukseni herätti Sinussa ajatuksia Marja-Liisa. Esiintuomasi näkökulmat saivat taas elämää minun aivoissasi. Haluan kertoa, minkämoisia.
0. En oikein usko, että vallan kahvassa tai sen lähituntumassa on tahoja, jotka haluavat pitää työttömyyttä yllä, olisiko sellainen mielestäsi esim. joku puolue?
1. Minusta kyllä näyttää siltä, että ärhäkimpiä lisäpalkan vaatijoita ovat liitot, joilla on voimaa saada eniten haittaa isänmaalle, esim. vientiteollisuudelle. Taas ne joille kansan enemmistön mielestä kuuluisi lisää palkkaa kuten vaikkapa lastentarhan opettajat, sairaanhoitajat, kätilöt, tms ovat harvoin barrikadeilla. Enkä usko ko. maltillisuuden johtuvan työttömyyden pelosta.
2. Jep, yhteiskunnan on todella tyhmää maksaa konsulttifirmoille tyhjänpäiväisistä kursseista työttömille. Niiden surkean vaikuttavuuden eli hyödyttömyyden myöntävät yksityisesti sekä työttömät, konsultit että myös niitä järjestävät organisaatiot. Taustalla on ymmärtääkseni päättävien tahojen itsepetos: tottakai se on myönteinen satsaus koska sehän on Koulutusta - ja pakkohan sen on olla hyvä juttu koska maksaakin niin paljon. Äly hoi!!!
Miten työllisyyskoulutukseen sitten voisi saada tolkkua? No tietenkin kysymällä työttömältä, mitä valmennusta haluat ja tarvitset työllistyäksesi - oletko muuten tarkistanut, mistä niitä töitä voisi kouluttautumisesi jälkeen löytyä? Ja, oletko valmistautunut siihen palkkatasoon, jota siellä maksetaan? OK, hyvä, haluatko apua oppisopimuksen tekoon ko. yrityksen kanssa? Jos se ei onnistu vaan työnantaja vaatii tietyn peruskoulutuksen, voimme yrittää kasata valmentautumisryhmän ja sille pätevän treenarin sekä Sinulle opintolainan sen rahoittamiseen omalta osaltasi.
3. Ilmainen työvoima. Olen hyvin tietoinen tästä kritiikistä. Harjoittelujaksojen tehokkuutta oppimisen kannalta tulee rahoittajan valvoa ja mitata - nyt sitä ei kunnolla tapahdu. Tuen väärinkäyttäjä-työnantajat saatava valvonnalla vastuuseen: jos mitatut oppimistulokset osoittautuvat heikoiksi, saatu tuki peritään takaisin. Jälleen hyvä pointti Marja-Liisa!
4. Nyt en ymmärrä - sosiaaliturva matalalla? Järkeni sanoo, että Suomen keskeisin ongelma on juuri työttömyysmenot eli työttömyyden aiheuttama sosiaaliturvapotti. Se syö valtion velan kasvun myötä lastemme tulevaisuuden. En ymmärrä, kenen etu kasvavat sosiaaliturvamenot voivat olla. Sosiaalimenot näennäisesti alenevat ainoastaan silloin kun työllistyminen epäonnistuu ja henkilö putoaa ansiosidonnaiselta päivärahalta. Mutta mutta se on todella näennäistä, pikäaikaistyöttömät ne vasta raskaaksi käyvätkin yhteiskunnalle: syrjäytyminen, toimeentukimenot, alkoholisoituminen, ja ennenaikainen eläköityminen.
5. Viittaan kohtaan neljä: työttömän eläke ei kerry, joten yhteiskunnan osuus työttömyyden pitkittyessä heidän elättämisessään vain kasvaa.
6. Yleensä yritystuet ovat vahingollisia; pidetään epäterveitä hökötyksiä kalliisti yllä, parempi on auttaa ko. yrityksiä panemaan liike-ideansa kuntoon tai saattamaan firmansa Kankkulan kaivoon. Poikkeuksena maatalous, jota tuetaan tietoisesti pitääksemme yllä sovitun omavaraisuustason esim. kriisiajoista selvitäksemme. Se on sitten eri asia, miten hyvin meillä on balanssissa nämä tukikustannukset suhteessa uhkan todennäköisyyteen. Tätä uhkan punnintaa tulisi tietenkin tehdä juoksevasti koko ajan Asiantuntijoiden ei puolueiden toimesta. Nykykäytännön vallitessa ei voi välttyä epäilykseltä, että maatalousväestöltä ääniä kalastelevat puolueet pitävät tukitasoa turhan korkealla kriisiuhkaan nähden. Sehän se on tämän nelivuotispopulismin hinta - valitettavasti.
7. Hyvätuloisten sosiaaliedut! Olisikohan ratkaisu kaikkien tukien veronalaisuus. Ei tarvittaisi henkilökuntaa harkinnanvaraiseksi muutettujen turhien tukien karsimiseen vaan marginaaliverotus poistaisi ne lähes kokonaan hyvätuloisilta ja todella tarvitsevien vero jäisi vähäiseksi, toimisiko mielestäsi nykyistä paremmin?

Kuten huomaat Marja-Liisa, löysien heittojen totuudellisuus on hyvä perata, eikä painaa totuutena lehteen kuten osaltaan ammattitaidoton mediamme suorastaan kerta kerran jälkeen tekee. Eikös Sinunkin mielestäsi lukijoiden pohdinta ja mielipiteen muodostus ole laajemmalla, jopa paremmalla pohjalla hänen luettuaan meidän molempien näkemykset?
Itse haluan myös omien löysyyksieni tulevan totuushakuisesti peratuiksi, ajatusharhani paljastetuiksi. Niin pääsen muiden avulla eteenpäin yhteiskunnallisessa ajattelussani ja muut saavat entistä punnitumpaa aineistoa pohdittavakseen.

Toimituksen poiminnat