Kansalaisyhteiskunnan perustaminen
Nelivuotisten vaalien puoluepopulismi on jättänyt Suomen tuuliajolle. Neljän vuoden välein puolueet yrittävät arvata, millä vaali-sloganeilla saadaan omaan napaansa tuijottavalta kannattajakunnalta vallassapysymiseen tarvittavat äänet. Isänmaan pitkän aikavälin menestys ei ole minkään valtaryhmittymän fokuksessa.
Vai uskooko joku, että sellaista, perusteisiin menevää uudistusajattelua löytyy, jossa valtion velka ja työttömyys poistetaan lakkauttamalla kaikki työllistämistä ja työllistymistä ehkäisevät säädökset ja tuet, toteuttamalla niiden sijaan maan uusjako, jolla kohdistetaan itsensä työllistäville kibbutsityyppisille elannonhankintayhteisöille edellytykset itsensä elättämiseen. Ihmisten makuuttaminen kotona yhteisillä varoilla on ääliömäistä touhua, on tehtävä uudelleen se mikä tehtiin sotien jälkeen: jokainen vastaa elannostaan, yhteiskunta järjestää maata ja tukee itsensätyöllistämisen edellytysten rakentamisvaiheen.
Sama koskee muita hölmöilyjä, jos jonkun valtion johto varastaa omalle heimolleen valtion kassan ja terrorisoi ei-vallassaolevia, onko muun maailman velvollisuus huolehtia uhreista? Mitäpä jos kiinalaiset kyllästyisivät vallassaolevaan meininkiin ja ilmoittautuisivat vaikkapa alkuun puolen miljardin porukalla pakolaisiksi Suomen rajalla, siitäkö vaan: Tervetuloa, kyllä me teidät elätämme. Tolkun meininkiä on perustaa Afrikan pohjoisrannikolle valtava YK:n pakolaisavun organisoima suurleiri, jossa hädänalaiset pidetään elossa lähtövaltioilta ulosmitattavilla varoilla.
Nykymuotoinen demokratia ei nyt vaan kertakaikkiaan taivu ytimiin menevään, laaja-alaiseen, pitkän aikavälin ajatteluun. Koko termi, Ajattelu isänmaan hyväksi, on puoluepopulismiin soveltumaton, se on korvautunut vaalitaktisella spekuloinnilla. Tarvitaan kokonaan uusi Kansalaisyhteiskunta: perustana kylätoimikunnat, joihin valitaan parhaimmat kyläsuunitelmat kyläkokoukselle esittäneet. Samalla parhaan pitäjän kehittämissuunnitelman valintamenettelyllä valitaan viisaimmat pitäjäparlamenttiin päättämään seutukunnan suuntaviivoissa.
Maakuntaparlamentti valitsee uudet jäsenensä eri syistä lopettaneiden jäsenten sijaan parhaimmat maakuntasuunnitelmat esittäneiden joukosta. Suomi-parlamentti täydentää itseään tarvittaessa maakuntien tulevaisuusviisaimpien joukosta. Näin vältetään nykyinen omaa etua ajavien valtaryhmittymien etujen kahminta isänmaan menestyksen kustannuksella. Nykymeininkihän suorastaan ajaa kansalaiset oma napa lähinnä -valintoihin, koska puolueet niitä tarjoilevat: tämä ja tämä erikoistarjous (isompi palkka, pienempi työaika, hankalampi irtisanominen) odottaa oven takana kun äänestät meitä. Harvanpa vaaliesitteessä tarjotaan kansallista kilpailukykyä alentamalla työn teettämisen kustannuksia, poistamalla työllistymistä ja työllistämistä ehkäisevät säädökset ja tuet, lopettamalla muunmaalaisten elättäminen omien rajojen sisällä ja ohjaamalla työllistymättömät tienaamaan itse leipänsä.
Kommentit (0)